Työttömyystilanteen kehitys Helsingissä

Helsingin työttömyysaste oli vuonna 2018 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan 7,9 prosenttia ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan 9,3 prosenttia. TEM:n tieto on joulukuun lopun ennakkotieto.

 

Työttömyys oli Helsingissä 2000-luvulla alimmillaan vuonna 2008, jolloin Helsingissä oli 18 700 työtöntä työnhakijaa. Vuoteen 2014 mennessä työttömien määrä oli kohonnut vuodesta 2008 jo yli kaksinkertaiseksi. Työttömien määrän kasvu pysähtyi vuoden 2016 joulukuussa lähes viisi vuotta yhtäjaksoisesti kestäneen kasvun jälkeen ja työttömyys alenee edelleen. Vuoden 2018 lopussa Helsingissä oli 31 800 työtöntä työnhakijaa ja työttömien määrä oli alentunut 10 prosenttia vuotta aiemmasta. Espoossa ja Vantaalla kehitys on ollut saman suuntaista kuin pääkaupungissa.

Pitkäaikaistyöttömyys

Pitkäaikaistyöttömiksi lasketaan henkilöt, joiden työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi Helsingissä rajusti vuodesta 2013 aina vuoden 2016 loppusyksyyn saakka, kasvuvauhti hidastui vasta vuoden lopussa. Maaliskuussa 2017 pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi Helsingissä laskuun. Vuoden 2018 joulukuussa heitä oli 16 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 33 prosenttia ja lukumääräisesti heitä oli Helsingissä 10 600. Osin voimakasta muutosta selittää TE-toimiston asiakasrekisterin tietojen ajantasaistaminen. Vuoden 2017 alusta alkaen lisättyjen määräaikaishaastatteluiden seurauksena TE-hallinnon asiakasrekisteristä on vuoden aikana poistettu työttömän statuksella olleita henkilöitä, jotka eivät tosiasiassa enää olleet työttömiä työnhakijoita.  

Pitkäaikaistyöttömyyden riski kasvaa iän myötä. 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä pitkäaikaistyöttömien osuus on 25 prosenttia kaikista työttömistä, 40–44-vuotiailla se on 37 prosenttia, 50–54-vuotialla 44 prosenttia ja 60–64-vuotiailla 67 prosenttia. (2017 tiedot.)

Yli 50-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä vuoden 2018 lopussa 11 000. Yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien koulutustaustajakauma on lavea; vajaalla neljäsosalla on korkeintaan perusasteen tutkinto, reilulla kolmasosalla keskiasteen tutkinto ja reilulla viidessosalla alempi tai ylempi korkeakouluasteen tutkinto. 7 prosentilla koulutustausta oli tuntematon.  Vuodesta 2014 vuoteen 2016 pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi reilusti kaikilla koulutustaustoilla; sen sijaan vuodesta 2017 alkaen on tapahtunut myönteistä kehitystä. Vuoden 2017 joulukuussa yli 50-vuotiaita pitkäaikaistyötömiä oli 21 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja pudotus koskee kaikkia koulutusasteita. (päivitys 2018 tulossa)

Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne on yli 50-vuotiailla varsin monipuolinen. Kaksi viidesosaa heistä kuului johtajien, erityisasiantuntijoiden tai asiantuntijoiden ammattiryhmään. Toimisto- ja asiakaspalvelu-, palvelu- ja myyntityö- sekä rakennusalan työntekijöiden osuudet olivat 10 prosentin tuntumassa. Joka kymmenes kuului ammatiltaan luokittelemattomien ryhmään. (2017)

Lisää tietoa työttömyysteemasta löytyy omilta sivuiltaan: työttömyystilanne kuukausittain (TEM) sekä työmarkkinoiden neljännesvuosikatsaus.

Työttömyyden kaksi eri mittaustapaa

Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto TE-toimistojen asiakasrekisterin tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja Työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu menetelmän ohella tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Tilastojen tiedot julkistetaan kuukausittain yhtä aikaa. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lähde: TEM

TEM:n työnvälitystilaston tiedot julkistetaan kuntatasoisina kuukausittain. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista saadaan Helsingin tiedot neljännesvuosittain erillistilauksena. Otospohjaisen työvoimatutkimuksen tietojen luotettavuus on heikompi ja voi sisältää Helsingin osalta suurta satunnaisvirhettä.