Helsingin työpaikkaomavaraisuus, eli työpaikkojen määrän suhde työllisten määrään, oli 128 prosenttia vuonna 2017, eli Helsingissä oli enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Helsingissä käykin paljon muualla asuvia töissä, eivätkä kaikki helsinkiläisetkään suinkaan työskentele kotikunnassaan. Työmatkaliikenne Helsingin seudulla, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, on varsin vilkasta. 

Vuonna 2017 Helsingissä työskenteli 158 000 pendelöijää, eli jossain muualla kuin Helsingissä asuvaa työllistä. Kun Helsingissä asuvia ja työssäkäyviä oli 239 000, Helsinkiin pendelöivät edustivat noin 40 prosenttia kaiken kaikkiaan 397 000:sta Helsingissä työssäkäyvästä. Noin neljä viidestä Helsinkiin pendelöivästä asui Helsingin seudulla. 

Myös monet Helsingissä asuvat työlliset käyvät muualla Suomessa töissä. Vuonna 2017 heitä oli 71 000, eli 23 prosenttia Helsingissä asuvasta 310 000 työllisestä. Kolme neljäsosaa Helsingistä muualle pendelöivistä suuntasi Espooseen tai Vantaalle.

Muulta Helsinkiin pendelöivien määrä pääosin laski vuoteen 2015 asti, mutta on sen jälkeen noussut vuoden 2008 tasolle hyvän työllisyyskehityksen myötä. Sen sijaan Helsingistä pendelöivien määrä on pääosin kasvanut, ja kasvoi vuonna 2017 jopa 6 prosenttia. Helsingissä asuvien ja työskentelevien määrä puolestaan kasvoi reilut neljä prosenttia vuosina 2008-2017. Vaikka pendelöivien, työllisten ja työpaikkojen määrät ovat viime vuosina kehittyneet eri vauhtia, Helsinkiin pendelöivien osuus Helsingissä työssäkäyvistä ja Helsingistä pendelöivien osuus Helsingissä asuvista työllisistä ovat pysytelleet ajanjaksolla liki main ennallaan.

Helsingistä pendelöivät ja Helsingissä asuvat ja työssäkäyvät ovat ikärakenteeltaan melko samankaltaisia. Heistä suurimman ryhmän muodostavat 25-34-vuotiaat noin 30 prosentin osuudellaan. Helsinkiin pendelöivät ovat ikärakenteeltaan vanhempia. Heistä noin 28 prosenttia on 35-44-vuotiaita, ja 26 prosenttia on 45-54-vuotiaita.

Helsinkiin ja Helsingistä pendelöivät ovat koulutusrakenteeltaan varsin samanlainen joukko kuin Helsingissä asuvat ja työssäkäyvät. Matalimmin koulutettujen osuus on reilu kymmenys, kun taas korkeimmin koulutettujen osuus on noin neljännes kustakin joukosta.

Pendelöinnissä on suuria eroja ammattiryhmittäin. Vuonna 2016 Helsingissä työssäkäyvistä johtajista yli puolet, ja erityisasiantuntijoista 40 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisia ja maksoivat näin ollen myös veronsa johonkin toiseen kuntaan. Myös Helsingissä työskentelevistä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä yli puolet asui muualla kuin Helsingissä. Sen sijaan palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät samoin kuin ammattiryhmän muut työntekijät (siivoukseen, jätehuoltoon, keittiö- ja pesulatyöhön, rakennusteollisuuteen, kuljetus- ja rahdinkäsittelyyn liittyviä avustavia tehtäviä hoitavat henkilöt) kävivät muita ammattiryhmiä yleisemmin töissä kotikaupungissaan.

Lisää Helsingin pendelöinnistä Ammattilaiset ja pendelöinti Helsingissä -julkaisussa.