Työllisyys Helsingissä 4. vuosineljänneksellä 2018 Linkki julkaisuun

Helsingin työllisyysaste nousi 74 prosenttiin vuonna 2018

Työllisten määrä kasvoi Helsingissä kahdella prosentilla ja pääkaupunkiseudulla kolmella prosentilla vuonna 2018.  Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Helsingin työllisten määrä oli vuoden takaisella tasolla ja pääkaupunkiseudulla työllisten määrä kasvoi prosentilla.

Helsingin työllisyysaste oli vuonna 2018 keskimäärin 74 prosenttia, mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi. Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Helsingin 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 74,4 prosenttia. Helsingin seudulla työllisyysaste nousi 74,3 prosenttiin ja koko maan tasolla työllisyysaste oli vuoden 2018 loka-joulukuussa 71,7 prosenttia. Työllisyys- ja työpaikkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja ovat Helsingin osalta luonteeltaan suuntaa-antavia.

Myönteinen talouskehitys näkyi myös tehtyjen työtuntien määrässä. Vuoden 2018 aikana tehtyjen työtuntien määrä kohosi sekä Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla kolme prosenttia vuoden takaisesta.

Työpaikkamäärä kasvaa voimakkaimmin informaation ja viestinnän toimialalla

Vuonna 2018 Helsingissä oli 434 400 työpaikkaa, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Työpaikkamäärät kasvoivat Helsingissä nopeimmin informaation ja viestinnän toimialalla. Myös ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä terveys- ja sosiaalipalvelut saivat lisää työpaikkoja. Teollisuuden työpaikkamäärä aleni edelleen Helsingissä. Koko pääkaupunkiseudulla työpaikkamäärä kasvoi kolmella prosentilla vuoden takaisesta.

Tekniikan erityisasiantuntijoista huutava pula

TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä joulukuun lopussa 7 811, mikä oli 27 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.  Pääkaupunkiseudulla avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 19 prosenttia ja koko maan tasolla 16 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla oli vuoden lopussa 11 500 avointa työpaikkaa. Tämä oli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin työvoiman kysyntä kohdistui tekniikan erityisasiantuntijoihin, joille oli tarjolla lähes 900 työpaikkaa.  Myös myyjille, rakennustyöntekijöille, henkilö- ja pakettiauton kuljettajille, siivoojille sekä lähihoitajille oli avoimia työpaikkoja tarjolla varsin runsaasti. Yleisesti myynti-, palvelu-, kuljetus- ja hoitoalan osaajille riittää nyt kysyntää. Kaikki avoimet työpaikat eivät suinkaan näy TE-hallinnon järjestelmissä, esimerkiksi suuri osa it-alan rekrytoinneista tapahtuu muuta kautta.

Työttömien määrä väheni eniten nuorilla

Helsingissä työttömien osuus työvoimasta oli vuoden 2018 joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan 9,3 prosenttia, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2018 aikana työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kuukausi toisensa perään. Tosin laskuvauhti on hieman hidastunut vuoden loppua kohden. Vuoden 2018 aikana työttömien määrä on pienentynyt 3 600 henkilöllä.

Joulukuun 2018 lopussa Helsingissä oli 31 830 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Espoossa työttömien määrä aleni seitsemällä prosentilla ja Vantaalla määrä laski 12 prosenttia vuoden takaisesta.  Pääkaupunkiseudulla työttömyysaste oli 8,9 prosenttia ja Helsingin seudulla 8,5 prosenttia. Koko maan tasolla työttömien osuus työvoimasta oli työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan 9,7 prosenttia.

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä vuoden 2018 lopussa 2 370 ja 25–29-vuotiaita työttömiä 3 600. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni Helsingissä 16 prosentilla vuoden takaisesta. 25–29-vuotiaiden työttömien määrä laski 10 prosentilla, samoin 25–49-vuotiaiden työttömien määrä. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaan kansalaisten osuus kaikista työttömistä on vuoden takaiseen verrattuna pysynyt samana. Joka viides työtön työnhakija Helsingissä oli ulkomaalainen. Työttömien ulkomaan kansalaisten määrä laski seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta.

Helsinkiläisistä työttömistä lähes neljäsosa on koulutustaustaltaan vain perusasteen suorittaneita, keskiasteen suorittaneiden osuus on 37 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 30 prosenttia. Koulutusasteeltaan tuntemattomien työttömien osuus on yhdeksän prosenttia. Koulutusasteen ollessa tuntematon kyseessä on maahanmuuttaja.

Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä väheni kaikissa koulutustaustoissa. Suhteellisesti eniten työttömyys väheni edelleen tutkijakoulutuksen omaavilla (-19 %).  Alemman korkeakouluasteen sekä keskiasteen suorittaneiden työttömien määrät alenivat 12 prosentilla ja ylemmän korkeakouluasteen 11 prosentilla. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden määrä pieneni kahdeksan prosenttia ja koulutustaustaltaan tuntemattomien osuus kuusi prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömät ja toistuvasti työttömät

Kaikista Helsingin työttömistä työnhakijoista kolmannes oli ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden. Pitkäaikaistyöttömiä oli joulukuun lopussa 10 600, mikä oli 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden päättymisen yleisiä syitä olivat työttömyyden lyhytaikainen keskeytyminen, työllistyminen tai eläkkeelle siirtyminen. Osa päätyy uudelleen työttömäksi pienen tauon jälkeen.

Työ- ja elinkeinoministeriö tilastoi vaikeasti työllistyviä työnhakijoita (rakennetyöttömät), joihin lasketaan pitkäaikaistyöttömien lisäksi rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, työvoimahallinnon (TE) palveluilta suoraan työttömäksi siirtyneet sekä TE-palveluilta vastaavilla palveluille siirtyneet 1).

Vuoden 2018 lopussa Helsingissä oli kaikkiaan 19 650 vaikeasti työllistyvää työnhakijaa, mikä oli 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pudotus selittyy lähinnä pitkäaikaistyöttömien määrän voimakkaana laskuna. Rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä pieneni kahdeksalla prosentilla ja TE-palveluilta työttömäksi tai toisiin palveluihin siirtyvien määrät alenivat viidellä prosentilla. Jos kehitystä verrataan kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, ovat rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien ja TE-palveluita palveluihin siirtyneiden määrät kasvaneet 360 henkilöllä.
 

 


 

[1] Pitkäaikaistyöttömiksi lasketaan yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät ovat olleet 16 kuukauden aikana työttömänä vähintään vuoden, eli työttömyys on keskeytynyt työllistymisen, opiskelun tai muun syyn takia väliaikaisesti, mutta jatkunut pian uudelleen. Palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä työvoimahallinnon palveluita, kuten palkkatukityötä, työkokeilua, työvoimakoulutusta, valmennusta tai muita palveluita, esim. omaehtoista opiskelua.