Helsinkiläiset 25–64-vuotiaat ovat koulutettua väkeä. Runsaalla 81 prosentilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto vuoden 2017 lopussa. Puolet kyseisen ikäryhmän helsinkiläisistä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon eli opistoasteen, alemman tai ylemmän korkeakoulun tai tutkijakoulutuksen. Puolestaan noin 31 prosentilla oli keskiaste korkeimpana suoritettuna tutkintona. Keskiasteen tutkintoon luetaan kuuluvaksi ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammatti- tai erikoisammattitutkinto.

Helsingin erityispiirteitä koulutusrakenteen suhteen ovat yleisempi perusasteen jälkeisen tutkinnon puuttuminen sekä korkeampi korkeastikoulutettujen osuus verrattuna muuhun maahan. Noin 19 prosentilla työikäisestä helsinkiläisväestöstä ei ole suoritettuna perusasteen jälkeistä tutkintoa tai koulutustasotieto on tuntematon, kun vastaavasti koko maassa osuus on 15 prosenttia. Maahanmuuttajaväestön osuus vaikuttaa osttain Helsingin koulutusrakenteeseen. Ulkomailla suoritetuista tutkinnoista on Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä tieto vain joissain tapauksissa. 

Tarkasteltaessa tarkemmin korkea-asteen tutkintojen sisäistä jakautumista puolella helsinkiläisistä korkeakoulututkinnon suorittaneista on ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus. Vastaavasti koko maan korkeakoulututkinnon suorittaneista 35 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus. Varsinkin nuoret helsinkiläisnaiset ovat koulutetumpia kuin helsinkiläismiehet tai muun maan saman ikäinen väestö. Kokonaisuudessaan helsinkiläisnaisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut reippaasti koko 2000-luvun ajan. Helsinkiläismiehet ovat kuitenkin korkeammin koulutettuja kuin koko maan miehet keskimäärin.

 

Tarkemmin helsinkiläisväestön koulutusrakennetta voi tarkastella koulutusrakenne-julkaisusta.