Helsingin työikäinen väestö on Suomen mittakaavassa korkeasti koulutettua. 25–64-vuotiaista helsinkiläisistä 52 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Muualla Helsingin seudulla korkeakoulutettujen osuus väestöstä on keskimäärin 48 prosenttia ja Helsingin seudun ulkopuolella muualla Suomessa 38 prosenttia. Helsingissä on muuhun maahan verrattuna paljon etenkin kaikkein korkeimmin kouluttautuneita: Reilu viidennes työikäisistä helsinkiläisistä on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon, kun Helsingin seudun ulkopuolella vain noin joka kymmenes omaa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Keskiasteen koulutuksen suorittaneita taas on Helsingissä muuta maata vähemmän, kolmannes 25–64-vuotiaasta väestöstä. Helsingin seudun ulkopuolella keskiasteen tutkinto on korkein koulutus puolella työikäisistä.

Vaikka Helsingin väestö on verrattain koulutettua, on Helsingissä kuitenkin muuta maata enemmän myös pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia. 16 prosentilla työikäisistä helsinkiläisistä ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Osin matalasti koulutettujen korkeampaa osuutta selittää Helsingin suuri maahanmuuttajaväestö, jonka koulutuksesta ei ole täysin kattavaa tietoa tutkintorekisterissä. Tästä johtuen vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus ylikorostuu Helsingissä.

Kuten koko maassa, myös Helsingissä miehet jäävät useammin pelkän perusasteen koulutuksen varaan. 87 prosentilla 25–64-vuotiaista helsinkiläisnaisista oli peruskoulun jälkeinen tutkinto, kun saman ikäisistä miehistä 80 prosentilla oli tutkinto vuoden 2018 lopussa. Etenkin nuoret naiset Helsingissä ovat hankkineet tutkinnon nuoria miehiä todennäköisemmin, ja he myös kouluttautuvat korkeammalle kuin miehet. 25–44-vuotiaista helsinkiläisnaisista 60 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto, kun saman ikäisistä miehistä korkeakoulutettuja oli 45 prosenttia.

Helsinkiläisten koulutustaso on noussut kaikissa ikäryhmissä ja korkeakoulutettujen osuus väestöstä on kohonnut. Helsingin korkeakoulutetuin ikäluokka on vielä toistaiseksi 30–39-vuotiaat, mutta 40–49-vuotiaat ovat nousemassa ohi, kuten koko maan tasolla on jo tapahtunut. Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut jyrkemmin vanhemmissa ikäryhmissä, kun aiempia koulutetummat sukupolvet ovat ikääntyneet. Nuorten 20–29-vuotiaiden korkeakoulutettujen väestöosuus pieneni Helsingissä 2000-luvulla, kunnes osuus kääntyi kasvuun vuonna 2008. Tämä heijastunee koulutustason kehitykseen nuorten aikuisten osalta.

Helsingin eri alueilla asukkaiden koulutustaustat poikkeavat toisistaan, ja etenkin korkeakoulutettu väestö Helsingissä keskittyy vahvasti alueellisesti. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaassa väestössä vaihteli kaupungin peruspiirien välillä 66 prosentista 93 prosenttiin ja korkeakoulutettujen osuudet vaihtelivat peruspiireittäin 21 prosentista 71 prosenttiin vuoden 2018 lopussa. Matalasti kouluttautuneet sijoittuvat tietyille alueille riippumatta siitä, tarkastellaanko koko väestöä vai vain kotimaankielisiä asukkaita. Vaikka erot alueiden välillä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittamisessa ovat 2010-luvulla pienentyneet, eivät alueiden väliset jakolinjat korkeakoulutettujen väestöosuudessa ole viime vuosina Helsingissä kaventuneet.

Tarkemmin helsinkiläisväestön koulutusrakennetta voi tarkastella koulutusrakenne-julkaisusta.