Käsitteet ja määritelmät
Avoimet työpaikat
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon sisältyvät ne avoimet työpaikat, jotka työnantaja ilmoittaa täytettäväksi työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) avulla. Kuukauden viimeisen työpäivän poikkileikkaus.
Helsingin seutu
Pääkaupunkiseutu, eli Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä 10 kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen.
Työttömyysaste
Työttömien osuus työvoimasta. Tilastokeskuksen työttömyysaste perustuu työvoimatutkimukseen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysaste työnvälitystilastoon, minkä vuoksi ne poikkeavat toisistaan.
Yritys muodostuu yhdestä oikeudellisesta yksiköstä. Yrityksiä ovat:
-Ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä,
-Oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta ja taloudellinen yhdistys),
-Kuntien liikelaitokset
Aineistot
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa ILOn ja Eurostatin edellyttämiä käytäntöjä. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.
Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on koko maan tasolla noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Helsingin ja Helsingin seudun tiedot perustuvat erillistilaukseen. Helsingin aineisto on vuosineljänneksen keskiarvo ja Helsingin otoskoko on 3 kk:n ajalla noin 4 100 henkilöä ja Helsingin seudun noin 9 000. Alueittaisia lukuja voidaan tulkita suuntaa antavina; kuntatasolla ilmenee satunnaisvaihtelua.
Työvoimatutkimuksen määritelmät:
• Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontais-etua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.
• Työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan henkilö on työtön, jos hän on työtä vailla, hakenut 4 viikon aikana aktiivisesti työtä ja on työhön käytettävissä 2 viikon sisällä. Myös opiskelija tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleva, joka täyttää edellä mainitut työttömän kriteerit, on työtön.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) asiakkaista koottuun aineistoon: TE-toimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista ja työnantajien TE-toimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista. Työnvälitystilaston tiedot kuvaavat kuukauden viimeistä arkipäivää. Rekisteripohjainen tilasto perustuu määrittelyiltään lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin.
• Työtön työnhakija on henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Työnvälitystilastossa ei lueta työttömäksi työllistymistä edistävissä palveluissa olevia eikä päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita, edes lomien aikana.
Lisätietoja työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyystilastojen eroista ja vertailukelpoisuudesta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2016-08-23_men_001.html