Helsingin työmarkkinakatsaus

Tarkat tilastotiedot Excel-tiedostona löytyvät tältä sivulta 

 

Työttömien työnhakijoiden ja erityisesti lomautettujen määrä nousi rajusti 

 

Työpaikkojen määrä kasvoi Helsingissä vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kolme prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla työpaikkoja oli vuoden 2020 tammi-maaliskuussa 2,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työpaikkamäärä kasvoi 0,6 prosentilla vuoden takaisesta.

Työllisten määrä pysyi Helsingissä vuoden takaisella tasolla ja tehtyjen työtuntien määrä kasvoi prosentilla vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudun tasolla työllisten ja työtuntien määrät kasvoivat kolmella prosentilla.

Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä 73,2 prosenttia, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Kuvassa olevan liukuvan vuosikeskiarvon mukaan laskettu työllisyysaste oli Helsingissä 74,5 prosenttia. 

Työllisyys- ja työpaikkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja ovat Helsingin osalta luonteeltaan karkeasti suuntaa-antavia.

Avoimien työpaikkojen määrä putosi neljänneksellä

Koronapandemian ensi vaiheen vaikutukset näkyvät te-toimistoon ilmoitettujen avoimien työpaikkojen sekä työttömien työnhakijoiden määrissä maaliskuun lopussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston  tietojen mukaan.

TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä maaliskuun lopussa 9 720 mikä oli 24 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.  Pääkaupunkiseudulla oli tarjolla 15 118 avointa työpaikkaa. Espoossa avoimien työpaikkojen tarjonta väheni 26 prosentilla ja Vantaalla 28 prosentilla vuoden takaisesta.

Helsingissä avoimia työpaikkoja oli eniten tarjolla siivoojille, lähi- ja sairaanhoitajille ja vartijoille. Myös myyntiedustajia ja myyjiä sekä rakennusalan työntekijöitä ja postikantajia ja -lajittelijoita haettiin.

Työttömyysaste nousi 12,1 prosenttiin

 

Helsingissä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuoden 2020 maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan 12,1 prosenttia, mikä on 3,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta 38 prosentilla. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli 41 793, joista kokoaikaisesti lomautettuja oli 9 092 ja työttömiä 32 701. Vuotta aiemmin lomautettuja oli 690. Vuoden 2020 maaliskuussa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kaikkiaan 11 500 hengelle vuoden takaisesta ja kolme neljäsosaa tästä kasvusta selittyy lomautuksilla. Lomautettujen osuus oli 22 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Naisten osuus kaikista työttömistä oli 46 prosenttia ja lomautetuista naisia oli 51 prosenttia. 

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä vuoden 2020 maaliskuun lopussa 4 215 ja 25–29-vuotiaita työttömiä reilu 5 286. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi Helsingissä 85 prosentilla vuoden takaisesta. 25–29-vuotiaiden työttömien määrä kohosi 65 prosentilla ja 25–49-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 43 prosenttia. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 20 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. 

Työttömiä ulkomaan kansalaisia oli Helsingissä maaliskuun lopussa 7 665, mikä oli 36 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingin työttömistä 18 prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Pitkäaikaistyöttömiä oli maaliskuun lopussa 10 785, mikä oli viisi prosentin edellisvuotta enemmän.

Lomautukset kohdistuneet eniten nuoriin palvelu- ja myyntityöntekijöihin

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden määrät kasvoivat kaikissa ammattiryhmissä vuoden takaisesta. Koronakriisin aiheuttamat lomautukset ovat kohdistuvat erityisen voimakkaasti palvelu- ja myyntityöntekijöihin. Tämän ammattiryhmän työttömiä työnhakijoita oli Helsingissä maaliskuussa kaikkiaan 8 750 ja heistä lähes puolet oli kokoaikaisesti lomautettuja. Tämän johdosta työttömien palvelu- ja myyntityöntekijöiden määrä kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Lomautetuista nuorista 56 prosenttia kuului palvelu- ja myyntityöntekijöihin.

Ammattiryhmiin lukeutumattomien ryhmään lasketaan vailla aiempaa ammattia olevat hakijat sekä osa vastavalmistuneista ja hakijat, joiden ammatti ei ole tiedossa. Tähän ryhmään kuuluu paljon nuoria ja ulkomaalaistaustaisia työttömiä. Ammattiryhmiin kuulumattomien työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta lähes 50 prosentilla. Tämän ryhmän osuus lomautetuista on 16 prosenttia.

Lomautettuja eniten toisen asteen suorittaneissa

Helsinkiläisistä työttömistä 21 prosenttia on koulutustaustaltaan vain perusasteen suorittaneita, toisen asteen suorittaneiden osuus on 41 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 30 prosenttia. Koulutusasteeltaan tuntemattomien työttömien osuus on kahdeksan prosenttia. Koulutusasteen ollessa tuntematon kyseessä on maahanmuuttaja.

Vuoden takaiseen verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut suhteellisesti yhtä paljon (14 %) toisen asteen koulutuksen suorittaneilla ja sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Määrällisesti on kasvanut eniten toisen asteen koulutettujen määrä, 1 500 työttömän verran.  Heistä 28 prosenttia oli kokoaikaisesti lomautettuja.