Tilastotaulukko 4. vuosineljännes 2020.xlsx
Kuviot suhdannekuviot2020.pptx
Aineistojen Laatuseloste.docx

 

Työllisyyskehitys heikkeni vuoden lopussa

Työllisyyskehitys tasaantui vuoden 2020 syksyllä, mutta heikkeni jälleen vuoden loppua kohden. Työllisten määrä pieneni Helsingissä 2,5 prosentilla ja pääkaupunkiseudulla prosentilla vuoden 2020 neljännellä vuosineljänneksellä vuoden takaisesta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen suuntaa antavien tietojen mukaan. Tehtyjen työtuntien määrä väheni Helsingissä 1,5 prosentilla.

Helsingin työllisyysaste oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 73,2 prosenttia, mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen mukaan. 

Toimialoittain tehtyjen työtuntien määrä pieneni Helsingissä eniten majoituksen ja ravitsemisen alalla (-47 %) vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä.  Työtuntien määrä väheni myös kulttuurialoilla, muussa palvelutoiminnassa sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla. Työtuntien määrä sen sijaan kasvoi ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, kiinteistöalan, rahoitus- ja vakuutustoiminnan,  teollisuuden, julkisen hallinnon, informaation ja viestinnän sekä koulutuksen toimialoilla verrattuna vuoden takaiseen.

Helsingin palkkasumma oli vuonna 2020 1,57 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019. Koko vuoden palkkasumman kehitys on ollut Helsingissä heikompi kuin Espoossa (-0,8 %), mutta parempi kuin Vantaalla (-2,4 %).

Vertailussa muihin suuriin kaupunkeihin Helsingin palkkasumman kehitys on ollut selvästi heikompi. Esimerkiksi Oulussa, Tampereella ja Turussa palkkasumma kasvoi vuonna 2020 hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tietojen lähde on Helsinki GSE Tilannehuone.

Avoimien työpaikkojen määrä pudonnut etenkin pääkaupunkiseudulla

TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä joulukuun lopussa 5 972 mikä oli 28 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.  Työtä oli eniten tarjolla  hoito- ja myyntityössä sekä rakennusalalla. Pääkaupunkiseudulla oli vuoden lopussa 9 579 avointa työpaikkaa. Espoossa avoimien työpaikkojen tarjonta väheni 16 prosentilla ja Vantaalla 34 prosentilla vuoden takaisesta. Koko maan tasolla työpaikkoja oli tarjolla 13 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

 

Työttömyysaste kohosi joulukuussa

Helsingissä työtttömyysaste, eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, oli vuoden 2020 joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan 14,6 prosenttia, mikä on 5,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta 61 prosentilla. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli 51 086, joista kokoaikaisesti lomautettuja oli 11 017 ja työttömiä 40 069. Vuotta aiemmin lomautettuja oli 1 033. Ilman kokoaikaisesti lomautettuja työttömien määrä kasvoi 31 prosenttia vuoden takaisesta, eli 9 400:lla henkilöllä. Lomautettujen osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli 22 prosenttia.

Kaikkiaan naisten työttömyys on kasvanut miehiä enemmän. Vuoden takaiseen verrattuna naisia oli työttöminä työnhakijoina 65 prosenttia enemmän ja miehillä kasvu vuoden takaiseen oli 58 prosenttia. Lomautetuista 52 prosenttia oli miehiä ja 47 prosenttia naisia. Kokonaan vailla työsuhdetta olevista työttömistä miesten osuus (55 %) oli naisia selvästi suurempi. 

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä vuoden 2020 joulukuun lopussa 4 648 ja 25–29-vuotiaita työttömiä 6 207. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi Helsingissä 102 prosentilla vuoden takaisesta. 25–29-vuotiaiden työttömien määrä kohosi 90 prosentilla ja 25–49-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 68 prosenttia. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 42 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. 

Työttömiä ulkomaan kansalaisia oli Helsingissä joulukuun lopussa 9 196, mikä oli 53 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut kasvussa koko koronakriisin ajan ja kasvu kiihtyy.  Vuoden lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 46 prosenttia edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömänä oli joulukuun lopussa 15 348, mikä oli lähes 5 000 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten.

 

Lomautettujen palvelu- ja myyntityöntekijöiden määrä kasvoi jälleen

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (26 900) oli korkeimmillaan vuoden 2020 toukokuussa; tuolloin lomautettujen osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli 41 prosenttia. Joulukuussa lomautettujen osuus oli laskenut reiluun viidenosaan.

Koronakriisin aiheuttamat lomautukset ovat kohdistuvat erityisen voimakkaasti palvelu- ja myyntityöntekijöihin. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus kaikista lomautetuista oli joulukuun lopussa 30 prosenttia. Tämän ammattiryhmän työttömiä työnhakijoita oli Helsingissä joulukuussa kaikkiaan 9 256 ja heistä 36 prosenttia oli kokoaikaisesti lomautettuja. Lähes kaksi kolmasosaa lomautetuista palvelu- ja myyntityöntekijöistä oli naisia.

Ammattiryhmiin kuulumattomien ryhmään lasketaan vailla aiempaa ammattia olevat hakijat sekä osa vastavalmistuneista ja työttömät työnhakijat, joiden ammatti ei ole tiedossa. Tähän ryhmään kuuluu paljon nuoria ja ulkomaalaistaustaisia työttömiä. Reilu viidesosa lomautetuista oli ammatteihin luokittelemattomia ja usein kyseessä oli puuttuva tieto ammatista. Viidesosa lomautetuista kuului erityisasiantuntijoiden tai asiantuntijoiden ammattiryhmiin. 

 

Työttömyys kasvanut erityisesti toisen asteen ja alemman korkea-asteen suorittaneilla

Helsinkiläisistä työttömistä 19 prosenttia on koulutustaustaltaan vain perusasteen suorittaneita, toisen asteen suorittaneiden osuus on 41 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 31 prosenttia. Koulutusasteeltaan tuntemattomien työttömien osuus on yhdeksän prosenttia. Koulutusasteen ollessa tuntematon kyseessä on maahanmuuttaja.

Vuoden takaiseen verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut eniten  toisen asteen koulutuksen suorittaneilla (+ 77 %)  ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla (+ 69 %).  Määrällisesti on kasvanut eniten toisen asteen koulutettujen määrä, kasvua lähes 9 000 työttömän verran.  Heistä joka neljäs oli kokoaikaisesti lomautettu. Myös alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneissa lomautettujen osuus työttömistä oli neljäsosa.